sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Helmikuun esittelyssä: Hiustyylini kautta aikojen



Nää vauvakuvat on vaan niin söpöjä, niistä voisikin tehdä vaikka erillisen postauksen :)
Haha, ponnekkaasti kyllä aloitin tän "kuukauden esittelyssä" osion mutta nyt tosiaan menee tiukoille. Elikkäs nyt olisi esittelyssä hiustyylini kautta aikojen. Tosiaankin hiusten tyyli ja värit ovat vaihtuneet huomattavan paljon ja usein, nyt kyllä selkeästi vähemmän. On ollut ties mitä viritystä aina permanentista sinettipidennyksiin ja väreistä mustasta platinablondiin.
Alkuperäinen hiusvärini siis on vaalea blondi enkä oikeastaan ennen yläastetta ollut edes leikkauttanut hiuksiani, mitä nyt naapuri joskus saksinut kaksihaaraiset pois. Hiuksenlaatuni on surkea. Hiukseni ovat mielettömän ohuet ja hauraat, vaikka olen syönyt ties mitä kuureja ja käyttänyt kasvuaedistäviä shampoita jne. ei hiuslaatu ole mihinkään muuttunut. Periaatteessa hiukseni ovat piikkisuorat, tai ovat ennen olleet. Nyt on nimittäin alkanut näkyä myös luonnonkiharaa, joka on äidiltäni peräisin.

Nuorempana minulle oli ihan sama oliko hiuksia edes päässä, en välittänyt pätkääkään minkä näköiset hiukseni olivat. n. 9 vuotiaaksi asti perustyylini oli joku polkkatukan mallinen, kunnes aloin kasvattaa tukkaani. 12 vuotiaana olikin jo pitkä hiirenhäntä hankittuna. Kun siirtyminen yläasteelle lähestyi, ehdotti kampaajani että leikataan suht lyhyeksi, jotta hiukset vahvistuisivat edes vähän. Ja niin leikattiin. Siitä hetkestä lähtien olen katunut hiusten leikkuuta. Mulla nykyään kasvaa tosi hitaasti tukka, sekä katkeilee todella paljon, jolloin ei tukka pysty oikein kasvamaan. Ja niinhän siinä kävi että lyhyellä tukalla ollaan siitä lähtien eletty.

En vielä tässäkään vaiheessa ollut yhtään kiinnostunut siitä minkänäköinen tukkani oli, yleensä vetäisin tukan vaan pienelle ponnarille. Taisi olla seitsemännen luokan alku kun päätettiin kokeilla tekisikö permanentti tukastani edes vähän paksumman näköisen ja tekihän se! Permanentti uusittiin muutamia kertoja eikä todellakaan ollut mitään pahaa sanottavaa. Kerrankin näytti edes siltä että mulla on hiukset päässä! Permanentti ei kuitenkaan kauan kestänyt hyvänä.

Jossain vaiheessa oli muotia että mitä tupeeratumpi tukka oli sitä parempi :D
Konfirmaatio läheni ja samoin kampaaja käynti. Kampaajani ehdotti että leikataan melko lyhyeksi ja värjätään alla olevat hiukset tummiksi (tummanruskea) ja päälihiukset vaaleammaksi. Tästäkin tuli tosi kiva ja tälläinen tyyli säilyikin muutaman vuoden.

Yhdeksännellä luokalla halusinkin vaaleat takaisin ja alkoi vaalennus ja värjäys ja vaalennus prosessi. Tällöin vaihdoin myös kampaajaa. Ja tukastani tuli keltainen! Tästä sain kuulla ties kuinka kauan. Vuosi 2010 taisi olla hiuksilleni kaikkein rankin. Halusin hiusteni olevan aina vain vaaleammat ja vaaleammat ja lopulta värjäsinkin tukkaa kerran kahdessa viikossa. Olin saavuttanut lähes valkoiset hiukset kun tuli joku angsti kausi, ja syksyllä värjäsinkin tukan mustaksi. Olihan se siisti, mutta ihan kauhea rasite. Musta väri haalistui tyyliin ensimmäisestä värjäyskerrasta.

Tätä vaaleammat hiukseni eivät koskaan ole olleet, tämä tiesi kuitenkin sitä että värjäys tahti oli huima.
Olin kyllästynyt lyhyisiin hiuksiin ja kaverini tavoin halusin minäkin pidennykset. Ja vielä sinettipidennykset, joista pitää pitää paljon huolta. 2011 kävin ottamassa 500 euron sinettipidennykset. Rakastin niitä! Joukkoon laitettiin muutamia ruskeita tupsuja jolloin tukka näyttikin todella eläväiseltä. Mutta se ei poistanut sitä tosiasiaa että juurikasvu alkoi melkein heti näkymään, ja nyt värjäysprosessikin oli haastavampi.

Laiminlöin kuitenkin sinetit, enkä käynyt huollattamassa näitä. Omat hiukseni olivat takkupesä ja todella huonossa kunnossa. En kehdannut mennä kampaajalle otattamaan näitä pois vaan itse pihdeillä napsuttelin sinetit pois päästäni. Itkin hysteerisesti kun näin omat hiukseni, olin todellisesti tuhonnut ne. En kehdannut mihinkään liikkua ilman pipoa, kunnes sain kampaaja ajan. Kampaajan kanssa pelastettiin mitä pelastettavissa oli ja leikattiin melkein koko tukka pois ja värjättiin vaaleiksi. Tämän jälkeen en ole edes kampaajalla käynyt.

Mustasta vaaleaksi värjäys prosessin puolivälissä.
Nykyään siis käytän klipsipidennyksiä, mitkä ovat huomattavasti halvemmat, helpommat ja oikeassa hoidossa kestävät käytössäkin ainäkin vuoden verran. Ja näistä olen tykännyt. Hiuksiani ei ole leikattu kohta kolmeen vuoteen, ehkä olisi pikkuhiljaa aika :D Olen myös miettinyt värin vaihtoa, esimerkiksi punertavan ruskeaksi tai kuparin väriseksi. Ken tietää, ehkä joku päivä taas uskallan luopua tästä blondista väristä.

Tässä 2012, taitaa olla ensimmäiset klipsipidennykset päässä.
En hoida hiuksiani mitenkään mallikkaasti, shampoona toimii XZ Vanilla Café ja hoitoaineena samainen. Olen tykännyt kovasti xz:n tuotteista, en tiedä näkyykö vaikutuksia esim. tuosta vanilla cafésta kun pitäisi olla tuuhentava, mutta tuoksu on mitä ihanin! Käytän myös oriflamen Hair Styling Gloss kiiltosuihketta, pääsääntöisesti pidennyksiin. Hiuksiani en pahemmin laita, muuta kun satunnaisesti kiharra tai suorista ehkä kerran kuukaudessa.

Tälläistä tällä kertaa, yritän taas maaliskuuksi keksiä jotain mielenkiintoista! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti