Kesäkuulumisia

Olen aina ollut enemmän syys-talvi-ihminen, mutta tällä hetkellä olen todella onnellinen siitä, että kesä on alkamassa ja toivottavasti tiedossa on ihania kesäilmoja. Loman puuttuminen tietysti harmittaa, mutta kaikki kesäviikonloput ovat buukattu suurinpiirtein täyteen kaikkea mukavaa tekemistä. Jos sitä syksyllä saisi edes viikon loman pidettyä.

 

Tehtiin avopuolison kanssa ihanaa ruokaa ja nautiskeltiin parvekkeella!

 

Postausintoa ja ideoita tällä hetkellä on huisin paljon, yritän saada niitä tehtyä tässä pitkin kesää. Mitään lupausta siitä, että postauksia syntyisi joka päivä, en takaa, mutta yritän kovasti tsempata, joka nyt tällä hetkellä ei ole oikein onnistunut :D Koulu jäi kesälomalle vasta tällä viikolla ja olo on ehkä hieman rentoutuneempi. Sain vielä ensimmäisellä yrittämällä lääkelaskut läpi, se todella piristi mieltä. Nyt kesällä pitäisi tehdä tehtäviä ja hakea työssäoppimispaikkoja kovaa tahtia, mutta vielä ainakaan kumpikaan ei ole inspiroinut.

 

Oma oloni on ollut aika vaihteleva, toisena päivänä olen suunnattoman kiukkuinen ja väsynyt, toisena taas aivan erilainen. Mutta väsymys on jatkunut jo pitemmän aikaa, täytyisi vain yrittää hivuttaa liikuntaa enemmän elämään ja hiukkasen tuota repsahtanutta ruokavaliotakin kursia kasaan. Mutta kun herkuttelu on vaan niin kivaa! 

 



 

Mulla postaukset todellakin laahaavat ja pahasti, yllä oleva kuva on asustani ylioppilasjuhlissa. Niitä meillä tänä vuonna oli kaksin kappalein ja oli kyllä parhaimmat juhlat ikinä! Kuvia en ole vieläkään saanut koneelle, yritän tänä iltana ottaa itseäni niskasta kiinni, siirtää kuvat koneelle, kirjoittaa teille muutamat postaukset varastoon ja koskea ehkä koskemattomiin koulutehtäviin. 

 

 

Loppuun vielä tähän sekavaakin sekavampaan postaukseen laitan kännykkäkuvan noista mun ylpeyden aiheista, ylppärikakuista! Tästä pääset tuohon kakkupostaukseen. Molemmat kakut onnistuivat niin hyvin, että meinasin ruveta itkemään kun sain ne pakattua ja lähtemään juhlapaikalle. Kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin, en ole ennen tehnyt muiden juhliin kakkuja, joten kynnys tehdä toisen juhliin kakut oli aivan valtava. Stressasin asiaa niin paljon, että naamani kukki ja heräilin pitkin öitä ja mietin kakkuja. Nyt viikonloppuna teen seuraaviin, tätini 60v juhliin, kakut, jotka tosin ovat kermakakut, mutta silti. Enää ei onneksi jännitä ihan niin paljon :) Ja mistäs sitä tietää, vaikka ura tästä kakkuleipurina urkeaisi, hah! :)