Piristystä ilmassa..

Kuten olenkin jo mainunnut, on syksy minulle henkilökohtaisesti kaikkein vaikeinta aikaa. Mikään ei kiinnosta, ilma on mitä kammottavin, lisäksi omasta synkkyydestäni kärsii omat ihmissuhteeni. Toivottavasti kohta tulisi lunta, helpottaisi hieman tätä masennusta.

Olen viimeisten viikkojen ajan ollut aivan maassa, ei ole jaksanut edes leipoa mikä on harvinaista. Otin kuitenkin torstaina itseäni niskasta kiinni ja kokeilin Rommikakun tekoa. (ohjeen löysin Tarun Taikakakut-blogista Kiitos siitä!)

Ja tästähän tuli ihan mahtava menestys meidän perheessä, kaikki pitivät siitä! Keskustelimme juuri muutama päivä sitten äidin kanssa kuinka kahvikakut ovat niin tylsiä, no tämä ei ainakaan ollut tylsä! Laitoin rommi-aromin sijaan oikeaa rommia, jota olisi loppupeleissä voinut laittaa hitusen enemmän, maku oli nimittäin mieto. Voi jestas, kyllä se vaan niin on: Hyvä kakku, parempi mieli, eikös? ;) Ainut mutta... Olen tiedostanut, ettei manteli isoissa (suht isoissa) määrin sovi minulle, vaan alan rykimään ja kurkkuani ahdistaa. Ja niinhän kävi tämänkin kakun kanssa.. Mutta oli kyllä sen väärti.. :)

Väsäsin vielä nopeasti muutaman kukkasen kakun päälle, ei haitannut ollenkaan vaikkei sokerimassa kerennyt kuivumaan kauhean kauaa, tulihan kakku vain omaan käyttöön :) Tätä ohjetta suosittelen lämmöllä!

Pientä piristystä ilmassa.. Nyt olen saanut (melkein) yhden asian pois alta joka on painanut mieltäni jo vuoden päivät. Nimittäin autokoulun toinen vaihe. Tänään suoritin arvioivan ajon ja keskiviikkona olisi tarkoitus mennä radalle kruisailemaan. Pikkuhiljaa paineet/ tekemättömät asiat alkavat helpottaa, muutama mielenloukku vielä purettavana josta kerron myöhemmin!

Tosiaan perjantaina alkoi namihammasta (taas) kolottaa ja väsäsin helppoakin helpompaa Rocky Roudia! Tämä herkku ei esittelyjä kaipaa, tosin omaan makuuni suklaa oli liian tummaa, taisi olla 70%. Mutta hyvää oli!