Ylioppilasjuhlat, itsenäisyyspäivä ja kaikkea muuta

Vaikka olen ollut nyt työttömänä, ei aikaa ole jäänyt pelkästään kotona makoiluun. Sen koommin ei ole blogillekaan löytynyt viime aikoina aikaa eikä koommin innostustakaan. Valehtelematta olen ainakin kymmenen postausta aloittanut, mutten mitään loppuun saanut tehtyä. Järjestimme viikon yhteensoittoon suurinpiirtein sisareni ylioppilasjuhlia. Askartelin kutsukortit, leivoimme, siivosimme plus hoidimme miljoona muuta asiaa. Ja todella onnistuneet juhlat olivatkin! Aikataulujen kanssa oli hivenen ongelmia, juhla koululla alkoi vasta 16 ja ensimmäiset vieraat saapuivat juhlapaikalle jo 18. Ensimmäinen juhlija olikin jo paikalla, ennenkuin minä ja äitini saavuimme koululta. Tohinaa riitti kun hirveä määrä ihmisiä tulivat yhdellä rysäyksellä. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Itselleni juhliminen loppuikin pian vieraiden lähdettyä kun sain pahimman migreenikohtauksen kuin koskaan.

Ylioppilaskakuksi tein samantyylisen kuin rakkaan serkkuni ylppäreihin (postauksen näet tästä) kesällä 2015. Makuna tässä kakussa ovat tummasuklaa- sekä vadelmamousse. Toinen kakku on blue velvet kakku, jonka päällinen on tehty mirror glaze tekniikalla. Kakkupohja on siis sininen, väri ja maku on mustikoista. Välissä kakussa on vanilijamousse. Päällä pensasmustikoita sekä persimonista tehtyjä kukkia. Näiden lisäksi pöydästä löytyi suolaisista perinteinen kinkku voileipäkakku, itsetehtyjä karjalanpiirakoita sekä munavoita, joulukinkku (!<3), kalakakku, lohitäytteiset tuulihatut, suoraan 90-luvulta "siili" eli lihapulla, juusto ja tomaatti tai viinirypäle cocktail-tikut. Makeista yllä mainittujen kakkujen lisäksi mansikkatäytteiset tuulihatut, ylioppilaskeksit, lusikkaleivät, cake popsit (joiden kanssa lensi yhdet jos toisetkin ärräpäät) sekä suklaa hyydykekakku.

Seuraavana päivänä itsenäisyyspäivä olikin rauhallinen ja oikein mukava. Kaikessa rauhassa katsoimme tuntematonta sotilasta, linnanjuhlia ja söimme karjalan paistia ja tietysti juhlilta jääneitä herkkuja (mitä jäikin paljon!). Nyt onkin aika keskittyä jouluun, joka on jo nurkan takana. Koti on vielä siivoomatta, osa lahjoista hankkimatta ja muutama muu miljoonaa asiaa.  Eiköhän kaiken ehdi vielä hoitaa. Ennen joulua on edessä vielä pikkujoulut, above and beyondin keikka ja paljon muuta mukavaa. En uskalla luvata enää teille aktivoituvani blogin pariin, mutta yritän ainakin!

Voisinpa luvata, sulla on voittajan arpa. 

Voisinpa luvata, lempeesti kohtelee maailma. 

Voisinpa osata, sun joka kysymykseen vastauksen. 

Voisinpa luvata, koskaan et valitse väärin. 

Voisitpa todeta, selvispä hyvin taas tääkin. 

Voisinpa luvata, nää jutut menevät näin, 

parhain päin. 

Ehkäpä lupaan, 

mä huijaan sua hiukan,

en pyydä anteekskaan. 

Kaikki on hyvin 

ja hyvin voi olla. 

Että onni suosii vaan, 

sua onni suosii vaan. 

Voisinpa luvata, aina mä olen sun luona,

etkä sä kadota itseäs tuulissa tuolla.

Ja ketä rakastat

ja mitä haluatkaan,

sen myös saat.

Ehkäpä lupaan, 

mä huijaan sua hiukan,

en pyydä anteekskaan. 

Kaikki on hyvin 

ja hyvin voi olla. 

Että onni suosii vaan, 

sua onni suosii vaan.

Emma Salokoski Ensemble - Voisinpa luvata 

Kiirettä pukkaa

Kuten jo aikaisemmissa postauksissa mainitsin, helmikuu on ja tulee olemaan todella hektistä aikaa. Oikeastaan tämä koko alkukuukausi jo on mennyt täysin hujauksessa kivoissa ja ei niin kivoissa asioissa.

Kokeisiin lukua :D

 

Koulu on kiristänyt otettaan varsinkin näin helmikuussa, ensimmäinen lääkelaskun tentti oli 2.2. (joka ei kauhean hyvin mennyt), anatomian tentti 11.2., tehtävien palautus 28.2., HUH! Olen onnellinen, että loma alkaa jo 6.3. Loma tuleekin enemmän kuin tarpeeseen. Vielä palatakseni kouluasioihin oli 4-5.2. koulullamme ensiapukurssi, joka vaikka olikin enemmän kuuntelua ja ylös kirjoittamista, myös melkoisen rankkaa. Tähän päälle monet ja taas monet tunnit jotka olen viettänyt anatomian opiskelussa tai lääkelaskuja laskiessa, ovat verottaneet kyllä todella.

 

Kaiken sen kiireen ja stressin keskellä on tapahtunut myös ihania asioita. Helmikuussa yleisesti tanssitaan Wanhojen tanssit, joita itse en tanssi, mutta siskoni kyllä. Päänvaivaa onkin tälle isosiskolle tuottanut milloin mitkäkin hiustenpidennykset, silmien rajaukset, korut ja sukkahousut, miten saisin omalla toiminnallani/teoillani luotua toiselle yhden ihanimmista muistoista mitä voi olla. Tuo 13.2. tuleekin olemaan kauhujen päivä, mutta varmasti myös yksi ihanimmista. Olen aika varma, että kyllä sitä tämä siskokin liikuttuu :')

Lisää salitreeniä

Ei siinä vielä kaikki, vaan olemme tässä salaa etsiskelleet koiranpentua pidemmän ajan, lähinnä tuloksetta. Olen laittanut yhteensä varmaan lähemmäs 40 kyselyä, toisiin on vastattu nuivasti tai ei vastattu ollenkaan. Nyt kuitenkin on onni potkaissut ja pääsimme yhtä poikasta jo katsomaan. Ajattelin, etten vielä hiisku tästäkään asiasta, en halua että salama iskee samaan paikkaan kahdesti ja joutuisin hyvästelemään uuden lemmikin, jo ennenkuin hän olisi meille tullut. Toivotaan sormet ja varpaat ristissä, että katala allergia ei nosta päätään tässä asiassa, tai tulee tupenrapinat!

Menossa serkun synttäreille, ei mun tukka noin paljon ole kai vaalentunut, toivottavasti ei ;_;

Itse olen lievästi yliaktiivinen ollut viimeisen viikon ajan, koko ajan on tehtävä jotain, mentävä jonnekkin, suunniteltava jotain ja tärinä onkin jäänyt päälle, enkä oikein osaa rauhoittua missään. Olen oikeasti super onnellinen tulevasta lomasta, lomaahan en taas ole viime vuoden huhtikuun jälkeen pitänyt, eli tekee vaan hyvää. Lisäksi toivon todella, että hyvät asiat oikeasti tapahtuvat ja huonot jäävät loukkuun matkan varrella. Viimeaikoina on ollut niin paljon pettymyksiä ja epäonnistumisia, vihdoin olisi minunkin aika saada tuntea onnistumista, iloa ja onnea! Onnellista helmikuun jatkoa sinne jokaiselle ja ihanaa lähestyvää ystävänpäivää! :* T:Yksi pumpulipää, joka on popsinut liikaa onnellisuuspillereitä.

P.s. kaiken lisäksi on vielä synttärini 22.2., joista myös tulossa postausta, jos toistakin :)