perjantai 12. tammikuuta 2018

Neuvola rv 25+2

Vuoden ensimmäinen neuvola. Ja tällä kertaa olikin vähän spessumpi, nimittäin mukana oli myös isyydentunnustus. Sekä kävimme läpi yhdessä aikaisemmin täyttämääni voimavaramittarin tuloksia. Lapsen isä oli siis mukana neuvolassa ja tunnusti isyyden. Käytiin mun vointeja vähän läpi, edellisellä viikolla otin paniikissa yhteyttä neuvolatätiin, uuden vuoden päivänä sain ilmeisesti migreenikohtauksen, päähän koski ihan kamalasti ja oksensin kaiken minkä söin. Onneksi ne jäivät vain siihen yhteen päivään, mutta sen jälkeenkin olen pommittanut neuvolatätiä jo nyt alkaneista harjoitussupistuksista ja mm. runsaasta valkovuodosta. Neuvolatäti ei ollut huolissaan oikein mistään, minä nyt olen tälläinen panikoija ja parempi kysyä kuin katua.

Masu 25+4

Olen siis voinut ihan hyvin, närästys on suurin vaiva tällä hetkellä sekä se, etten saa nukuttua. Sekä tietenkin selkäkivut, maha kasvoi todella nopeasti tähän mittaansa, joka on kyllä vaikuttanut selkään. Aamupahoinvoinnit ovat lievinä tehneet comebäckin (ihanaaaaa) ja olo on välillä todella tukala. Jo nyt! Mitenhän meinaan pärjätä kun lähestytään laskettua aikaa? Juttelimme neuvolatädin kanssa synnytyspelosta (tai ylipäänsä kaikista niistä peloista mitä minulla on) ja hän laittoikin minulle lähetteen sype-kätilölle. Luulen, että on hyvä päästä juttelemaan jonkun kanssa aiheesta, vaikkei pelkoni olekkaan mikään ylitsepääsemätön. Enkä pelkää kipua, vaan pelkään, että jotain suunnittelematonta tapahtuu. Kuten kohtukuolema, hätäsektio tai vauvan kuolema synnytyksen jälkeen. Pyörittelen niin paljon noita asioita mielessäni, että se vaikuttaa olennaisesti siihen, etten pysty nukkumaan. Ja jos pystyn nukkumaan, siirtyy ne kummittelemaan painajaisiin.

Tässä mittoja äitiyskortista:

Raskausviikko: 25+2
Painonlisäys raskauden alusta: +8 kg
Verenpaine: 105/71
Vauvan sydämensyke: 135
SF-mitta: 24cm

Painoa on tullut aika paljon lisää, mikä harmittaa tietenkin. Maha pullahti todella esille melkein yhdessä yössä ja suurin kilomäärä onkin siinä. No, kiloja tulee sen verran kuin on tullakseen, mutta täytyy yrittää syödä mahdollisimman terveellisesti. Liikkuminen on hankalaa, niin sään kuin selkäkipujenkin ansiosta, joten ainoa mahdollisuus pitää kilot kurissa on katsoa mitä tulee syötyä. SF-mittakin menee yläkäyrillä. En aio lannistua, kyllä niistä kiloista varmasti pääsee synnytyksen jälkeen eroon!

Vuosi on lähtenyt ihan hyvin käyntiin, vaikka epävarmuutta töiden ja muuton kanssa on todella paljon. Paljon tehtävää, asioita sovittavana ja toteutettavana, onneksi suurin hankinta, nimittäin rattaat, on nyt done! Niihin upposi kivasti rahaa, onneksi olin säästänyt veronpalautusrahat niitä varten. Vaikka kaikki on vielä levällään, odotan niin kovasti pienen pojan saapumista maailmaan 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti