Katse eteen ja suupielet ylöspäin!

Ihana ja keväinen ilma nosti kyllä tämänkin masistelijan suupieliä kohti taivasta. Pitkästä aikaa oli hyvä fiilis, Ilari on toipunut lähes ennalleen ja muutkin stressitekijät alkoivat hieman helpottaa. Tehtiin koulussa ratkaisu, että siirsin työharjoitteluani jonnekkin hamaan tulevaisuuteen, käyn kuitenkin normaalisti koulussa ja teen tehtäviä, mutta suoritan harjoittelun joskus. Tämä helpottaa ainakin hetkeksi, luulen kyllä, että ahdistus kasvaa edelleen lähestyttäessä harjoittelua. Noh, kaikki varmasti luttaantuvat omalla painollaan, näin jaksan edelleen uskoa.

Sitten hieman positiivisempiin asioihin. Ennen tätä eläinlääkärirumbaa ja rahanmenoa tilasin horzen alennusmyynneistä itselleni ratsastushousut. Olen todella kriittinen ratsastushousujen suhteen ja harmikseni olen yleensä onnistunut ostamaan täydet sudet! Ennen joulua ostin prisman alennusmyynneistä jotkut lasten halvat mustat ratsastushousut, jotka näyttivät vallan kestäviltä ja istuivat ihan hyvin. Noh, olivat niin hyvin, että ovat persuksista jo rikki! Taas huomattiin, että hyvä ja halpa eivät todellakaan mahdu samaan lauseeseen. Olen käyttänyt siitä lähtien jotain ikivanhoja ratsastushousuja, jotka tosin ovat olleet laadukkaat ja kestävät. 2013 ostin blogissakin esiintyneet horze enya women's demin housut joista pidin alkuun kovastikin. Käytön yhteydessä ilmeni yksi ikävä ongelma - housut kerta toisensa jälkeen hiersivät persuksistani ja reidistä ihon täysin auki. Saumat ovat niin kovat, eivätkä ole pesussakaan pehmenneet. Lisäksi vyötärö on niin matala, että joka kerta täytyy pelätä, että persus vilkkuu. Harmi sinänsä.

Olen siis hyvin skeptinen ratsastushousuista, tuntuu, että enää ei löydä luotettavia ratsastushousuja. Päätin kuitenkin ottaa riskin ja kokeilla horzen supreme grand prix-housuja. Enkä tietenkään mitään perus sinisiä housuja ottanut, vaan räikeät oranssipunaiset! Yhden tunnin olen noilla nyt ratsastanut ja olen kyllä pitänyt! Tykkään väristä, laadusta, yksityiskohdista ja oikeestaan kaikesta. Saumat ovat pehmeät, miellyttävät, vähän niinkuin ratsastaisi legginsit jalassa! Eli tykkään.

Ratsastuskin oli pitkästä aikaa, eikä mennyt mitenkään kovinkaan hyvin. Miisa oli todella jäykkä, oma tekemiseni oli ihan pielessä, enkä saanut siitä oikein otetta. Kuvia itse ratsastuksesta ei valitettavasti ole, enkä tallissakaan saanut näpsättyä yhtään onnistunutta otosta. Ilari oli ensimmäistä kertaa mukana tallilla, eikä oikein ollut moksiskaan. Totta kai hepat hieman jännittivät sitä, mutta osasi olla todella nätisti. 

Ihana aurinko sai mielialani kohoamaan, sekä ihana päivä perheen kanssa vielä enemmän. Jotenkin oli todella rentouttava ja virkistävä päivä, vaikka ei hirveästi eronnutkaan tavallisesta lauantaista. Kyllä se kevät ja aurinko vaan saavat todella ihmeitä aikaan!

Welcome Spring!

Kevät tekee tuloaan ja sitä yritän myös tehdä meidän huushollissa. Ostin rukalta muutaman todella kivan jutun, jotka teille tässä postauksessa näytän. Oikeasti minun pitäisi olla lukemassa parasta aikaa lääkehoidon kokeeseen, joka on jo maanantaina.

Mietin tänään paljon blogia ja sitä, miten en meinaa taaskaan löytää inspiraatiota. Aloitinkin useamman postauksen aiheesta, mutta kirjoittamisestakaan ei meinannut tulla yhtään mitään. Mietin kovasti, miten saisin tästä mieleisen ja sellaisen, mitä innolla kirjoittaisin melkein joka päivä. En pysty käyttämään kirjoittamiseen kauhean monta tuntia, sillä aikani on todella rajallinen, mutta eihän suht koht hyvän tekstin kirjoittamiseen menekkään välttämättä montaa tuntia. Nyt sana on teidän, millaista blogia haluatte lukea tai millaisia jo entuudestaan luette? Ideoita, risuja ja ruusuja? 

Olen saanut sukulaisiltani joskus pari vuotta sitten lahjakortin Pentik-liikkeeseen ja se olikin kovasti menossa vanhaksi. Muistelin, että Ruka-keskuksessa oli kyseinen liike ja niimpä siellä oli! Ja putiikki oikein pursui ihania kesän ja pääsiäisen värejä. Rakastuin samantien tähän mustanharmaaseen lasiseen kulhoon, jossa voikin säilyttää melkein mitä vaan. Samalla reissulla tarttui mukaan ihana keväinen pöytäliina. Meillä olikin vielä jouluinen pöytäliina pöydässä :D 

Juvalta ihanasta sisustusliikkestä löysin tälläisen suhteellisen ison kukkaisen peltirasian, josta tulikin Ilarin ruoan säilytysrasia, on kyllä miehinen :D Valikoimassa oli vaikka ja mitä, olisin todellakin halunnut ostaa kaikki, mutta rahapussi kiittää ja tyydyin tähän yhteen. Pidin jossain vaiheessa tälläisestä vintage-tyylistä todella paljon, se aikakausi meni aika äkkiä ohi, mutta on tulossa taas takaisin. Onko olemassa mitään söpömpää kuin tälläiset kukkaiset kipot? :3 Ja Ilari tietysti.

Joo, yritän lähipäivinä keksiä jotain järkevää kerrottavaa, missä olisi enemmän päätä ja häntää kuin tässä postauksessa. Joskus on varmaan ihan hyvä postailla tälläistä aivotonta hömppää!