Joulu 2016

Myöhästyneesti toivotan jokaiselle blogin lukijalle hyvää uutta vuotta! Joulu, välipäivät ja uusi vuosi menivät hirveää kyytiä aivan ohitse. Joulusta on pitänyt tulla kirjoittamaan jo aaton jälkeen, mutta todella rankka flunssa, jota poden vieläkin, on pitänyt allekirjoittaneen tiukasti peiton alla. Kuume on veivannut aina 35-38 asti alilämmöstä kuumeeseen, lisäksi mukana ovat roikkuneet ajoittain kovinkin raaka yskä sekä uudesta vuodesta alkanut kova kurkkukipu. Tänään vasta ehdin ja jaksoin tutustua hiukan edes saamiini joululahjoihin. En niitä aio täällä sen kummemmin esitellä, mutta sen voin sanoa, että taas kerran, tuli mielettömän ihania lahjoja! Ensimmäistä kertaa ikinä, aloin vollottamaan vuolaasti saatuani joululahjan! Siskoni, hänen poikaystävänsä ja äitini (hengessä mukana ja sponsorina) olivat muistitikulle koonneet niin ratsastusvideopätkää, kuvia, videoita edesmenneistä rakkaista hevosystävistä, vähän mokailuista, lazy townin ihanasta "we are number one"- musiikkivideosta vähän oman näköistä parodiaa jne. 

Ennen joulua aloittelin jouluhaasteen 2016 tekoa, mutta sitä nyt en jouluksi saanutkaan tehtyä loppuun asti. Niin pitkälle sen kuitenkin sain, että ehkä sen vielä julkaisen. Joulumieli oli pitkään kateissa ja oikeastaan nousi vasta siinä vaiheessa mieliin kun ajelin vanhempieni luokse Mäntsälään ja kuuntelin joululauluja. Aiemmin viikolla olin myös Mäntsälässä, tekemässä perinteisesti äitini kanssa karjalan piirakoita ja yritin nostattaa joulufiilistäni kuuntelemalla lemppari joululaululevyäni. Mutta tuloksetta. Hetken kuluttua saikin joululaulut vaihtua Leevi and the leavingsiin, Rauli Badding Somerjokeen ja muihin suomalaisiin legendoihin. Joululahjojen hankkiminen oli aivan yhtä tuskaista. Onneksi kuitenkin sain hankittua mieleisiä lahjoja lähimmäisille ja ehdin muutamat tehdäkkin. 

Jouluaatto starttasi perinteisillä joulukarkkiostoksilla. Kuuden aikoihin nousin ylös ja seitsemäksi oli ehdittävä itiksen cittariin. Siellä ihmispaljouden keskellä mietin, oliko siinä mitään järkeä. Ihmiset tuuppivat ja tönivät heikoimmat pois heidän ja suklaiden välistä. Noh, tulipahan käytyä ja ihmeteltyä. Kiireen vilkkaa takaisin himaan ja viimeisten lahjojen paketointi. Ja eikun ajamaan Mäntsälään joulun viettoon. Meillä on avopuolisoni kanssa ollut aina käytäntö, että jouluaattona olemme omien läheistemme luona, joulupäivänä hänen mummolassaan ja Tapaninpäivänä minun vanhemmillani. Ja se on toiminut meillä oikein hyvin. Mäntsälään päästyäni katselimme Joulupukin kuumaalinjaa, söimme riisipuuroa (siskoni sai tällä kertaa mantelin), koristelimme kuusen ja olla möllöttelimme. Lähdimme siskoni ja hänen poikaystävänsä kanssa (joka siis vietti aaton meillä) koirien kanssa lenkille ja viemään muutamille sukulaisille lahjat - vesisateessa. Olisi nyt saanut edes vähän lunta tulla edes jouluksi, nythän maa on taas ainakin meillä päin valkoisenaan.  

Kävimme joulusaunassa ja siinä hieman meikkailin ja katselimme jouluohjelmia. Lähdimme käymään haudoilla, kotiin palattuamme aloimme laittaa ruokaa ja katsoimme mm. Frozenia sekä aloitimme Harry Potterin ja viisasten kiven katselua. Ja onhan jouluruoka vaan niin taivaallista! Onneksi ihan ähkyyn asti en syönyt, vaikka täys olo olikin! Ruoan jälkeen sisäinen lapsi heräsi, kun tiesi mitä on seuraavaksi edessä. Eli lahjat! Ei se, mitä itse saa, vaan rakkaiden ilmeet kun he avaavat antamiani lahjoja! Ihania lahjoja kyllä tosiaan itsekin sain, kaikki oli ajatuksella hankittu tai tehty. Yömyöhään lähdettiin Ilarin kanssa ajamaan kotia kohti, jossa odotti vielä kasa lahjoja. Nukkumaan päästiin vasta kolmen aikoihin yöllä. 

Assi ei innostunut joulupukkina olemisesta :D 

Taas oli aivan ihana joulu, välipäivät sekä uusi vuosi, kiitos ihanille ihmisille! <3