Lähihoitaja

Tiedän, että tekstit ja niiden julkaisu on ollut sekavaa ja todella pätkittäistä, mutta parempaan en tällä hetkellä pysty. Päätin kuitenkin avata hieman opiskelujani, joista en ole kuin puolella sanalla maininnut. Ehkä seuraavaksi voisin tehdä yleistä faktatietoutta itsestäni, ken tietää.

 

 

Olen siis aikuisopiskelija/ omaehto-opiskelija ja opiskelen Helsingissä lähihoitajaksi, sosiaali- ja terveysalaa. Tutkintoni kestää 2 ½ vuotta, josta tällä hetkellä olen suorittanut ½ vuotta, eli ensimmäisen jakson, Kasvun tukemisen ja ohjaamisen. Tähän asti koulu on mennyt varsin mallikkaasti, arvosanat ovat olleet 2+-3+ (arvosteluasteikko 0-3) ja tehtäviä ollut jos oikein muistan n. kahdeksan. Eilen alkoi uusi jakso, eli hoidon ja huolenpidon jakso, jee kivaa, tietenkin matematiikalla, eli lääkelaskuilla. Matikka oli surkein aineeni yläasteella ja sainkin siitä vain kutosen. Eli nyt viimeistään on todellinen näytönpaikka.

Kun alotin koulun, suhtauduin siihen sillä asenteella, että eipä tuolla varmaan tarvitse oikein mitään tehdä. Ensimmäisten tehtävien jälkeen muuttui käsitykseni täysin. En todellakaan ymmärtänyt kuinka sitovaa tuo on. Lähiopiskelua on vain 6 tuntia viikossa (3 h kahtena iltana), mutta etäopiskelua lähes koko ajan. Tehtävillä on suht tiukat deadlinit joillakin vain viikko, toisilla muutama päivä. Ajattelin, että työssäoppiminen on helppoa. Väärin. Samaan aikaan oli havainnointitehtävä, joka kesti 3 viikkoa, josta piti saada mahdollisimman yksityiskohtainen. Viikossa (koska jätin tämänkin asian viime tinkaan) kirjoitin kahdenkymmenen sivun näyttösuunnitelman, neljän sivun itsearvioinnin ja kaikkea muuta pientä kivaa. Itse harjoittelu olikin ihan jees, mutta kaikki siihen päälle kasaantuvat asiat veivät todellisesti voimat.

 

Yhteenvetona aikuiskoulu on minulle se oikea vaihtoehto, mutta helppoa se ei ole, eikä tule olemaankaan. Kaikki on kiinni itsestä, siitä, kuinka paljon jaksaa tai viitsii uhrata aikaansa kouluun. Ja koska tavoitteena on 2016 valmistua lähihoitajaksi, aion ottaa koulun tällä kertaa niin tosissani kuin suinkaan pystyn.
Aikuiskoulutus vaatii opiskelijalta enemmän motivaatiota kuin ns. nuorisopuoli, koska puoliakaan asioista, jotka minun pitää tietää, ei minulle suoraan kerrota, vaan minun pitää osata etsiä tietoa itse. Ja ennen kaikkea sisäistää se. Minun tulee itse opiskella 24/7, eikä kukaan kerro minulle vastauksia suoraan. Siihen päälle työt ja kotihommat, toivoisin todella, että vuorokauteen saataisiin lisää tunteja.

Tavoitteeksi tälle jaksolle otan, että hoidan asiat ja tehtävät heti, enkä vasta silloin kun jättöpäivä häämöttää. Yritän pitää myös mielen virkeänä erilaisilla virikkeillä ja keskittyä kouluun, tehtäviin ja tentteihin niin hyvin kun pystyn. Sekä yrittää suoriutua kaikesta mahdollisimman hyvin! Koulun edetessä, olen taas askeleen lähempänä unelmiani! :)