r. Pedester "Pete" |
Mentiin tallille kahdeksan paikkeilla ja melko vikkelästi saatiin ponit kuntoon. Milla otti Peten alle, vaikka olikin ollut rehkimässä viikon leirillä. Denise oli taas noh, Denise. Kaikkea piti tuijotella ja väijyä, ei koskaan voi tietää milloin sapelihammastiikeri hyökkää avuttoman ponin kimppuun kentän laidalta. Saatiin me muutama kierros käveltyä, kunnes Denise keksi että "Apua kulmassa on jotain!" Ja sinkosi keskelle kenttää tehden rodeohyppelyitä ihan kuin kavioiden alla olisi ollut vietereitä! Suuttumaan en edes kerennyt sillä itseäni alkoi naurattaa kesken rodeon joten tuli aika hilpeät pukit!
Tästä rauhoituttuamme Denisekin kulki jo paremmin. Millalla oli lauantaina valmennus joten Dee oli tarkoitus saada menemään rennosti ja mahdollisimman hyvin! Ja helpolla ei kumpaakaan tapahtunut! Milla otti mut ja Denisen pääty-ympyrälle ja käytiin jokainen askellaji huolella läpi. Denise oli kuin puupalikka! Yritäppä sitä taivutella. Onneksi irtosi niskasta loppua kohden aina vaan paremmin. Sain jopa rouvan kulkemaan melko rauhassa, mukavaa tahdikasta ravia jota oli mukava työstää. Ympyrän keskeltä kuului vähän väliä Millan suusta: "MUISTA VATSALIHAKSET!" Denisellä on hirveän tärkeää että istunta on hyvä ja painopisteet osuvat oikeille kohdille. Tämä tarkoittaa sitä että vatsalihasten oli pysyttävä tiukkoina, muuten mamma lähti viilettämään.
Pääsin pitkästä aikaa keskittymään omaan istuntaani, jalkojen paikkaan ja käsien oikeellisuuteen. Treenattavaa on vielä paljon, onneksi en sentään istu niin etukenossa kuin aikaisemmin. Denisellä saatiin varsinkin laukassa mielettömän hyviä pätkiä, joihin olen tyytyväinen. Ravin kanssa oli hiukan ongelmia, milloin tamma lähti alta ja milloin ei vain yksinkertaisesti kuunnellut. Milla jo vihjaili että voisin muutamiin helppoihin kisoihin yrittää Denisellä tähdätä ja sitä ennen estetreeniäkin, hui!
Milla ratsasti Denisen minun jälkeeni vielä läpi jolloin pääsin käväsemään Peten selässä. Voi vitsi että se on pieni! Ainakin Denisen jälkeen. Tiedän että olen sille vähän iso, mutta periaatteessa painoni ja pituuteni puolesta ponskilla saisin vielä mennäkkin. Peten kanssa vain käveltiin ja otettiin muutama ravipätkä. Oli hauskaa! (pst. pääsen ehkä tänään ratsastamaan ponskilla vielä uudemman kerran, mahdollisesti siitä kirjoitan sitten tarkemman ja pidemmän esittelyn :) )
Siispä tänään ehkä lisää heppailua, siitä kirjoitan sitten uudemman kerran. Kuvat perjantailta tulevat vähän myöhässä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti