Helmikuu

Helmikuun viimeisiä päiviä viedään ja vihdoin ehkä pystyy taas hetkeksi chillaamaan. Nimittäin talvilomani alkaa ensiviikolla, jolloin matkaamme koiravauvani ja perheeni kanssa Rukan kauniisiin maisemiin. Ja muutenkin, hetkeksi kouluhommatkin helpottavat, kunhan saisin ammattietiikka tehtävän pakettiin. Palataan vielä hetkeksi helmikuun tunnelmiin, ennen kuin siirrytään rentouttavaan maaliskuuhun.

Helmikuu alkoi totaali muutoksella, värjäsin hiukseni ensimmäistä kertaa ruskeiksi! Tykkäsin todella väristä, joka nyt tosin on vaalentunut lähes maantien väriseksi :( Noh, lomalla viimeistään olisi taas tarkoitus värjäillä tukkaa, katsotaan sitten millainen pehko sieltä oikein ilmestyy! Helmikuun oikeastaan kokonaan podin kriisiä koulusta ja tekemättömistä töistä ja tenteistä. Vihdoin, kun anatomia ja lääkelaskutentit olivat hyväksytysti ohi, olin todella onnellinen - ja helpottunut! Vielä pitäisi jaksaa painaa ennen kuin harjoittelujakso alkaa, luvassa on ainakin kansansairauksien koe, joka on jo maaliskuussa, iik!

 

 

Kaunis sisko! ♥

 

Helmikuussa tanssittiin myös siskoni wanhat, joissa menikin monta päivää aivan tohinalla. Kommelluksilta ei vältytty, mutta pääasia oli, että oli kivaa ja päivät olivat varmasti ikimuistoiset. Kuvasaldoa en olekkaan julkaissut vielä, täytyy yrittää kalastella parhaimmat mahdolliset ja näyttää teillekkin vilauksen vuoden 2015 wanhojen loistosta!

Nämä ihanat kengät sain synttärilahjaksi ♥

 

Syntymäpäiväni lähestyivät kovaa vauhtia ja samalla koin kriisiä, mutta yritin kuitenkin asennoitua positiivisesti asiaan. En oikein pidä synttärijuhlista, joten kutsuimme vain läheiset ihmiset kahvittelemaan ja maistelemaan kakkuja. Pitkästä aikaa jouduin leipomishommiin ja pitkästä aikaa leipominen olikin ihan kivaa! Täytyisi vaan useammin leipoilla, niin eivät taidot pääsisi vallan unohtumaan.

Parasta helmikuussa kuitenkin oli se, että perheeni sai uuden perheenjäsenen. Jos joltain on vahingossa jäänyt huomaamatta, niin tosiaan, meille muutti pikkuinen, nyt jo 11 viikkoinen Chihuahua urospentu. Tässä postauksessa kerroinkin hieman koirataustaani, sekä valotin, miksi tämän rotuinen koira meille muutti. Ja täytyy sanoa, että päivääkään en ole koiran ostoa katunut, päin vastoin, se on jo tässä kahdessa viikossa tuonut elämääni enemmän sisältöä kuin monet ja monet vuodet. Ilari on sopeutunut todella hyvin ja pärjää jo yksinäänkin, lisäksi hän on iloinen ja reipas, mutta osaa myös näyttää kyntensä ja hampaansa. Nyt meille koittaakin Ilarin kanssa jännät paikat, ensiviikolla olisi 12 vko rokotus, sekä lähdetään yhdessä äitini, isäni, siskoni ja Assin kanssa samalla autolla Rukalle. Hiukan hirvittää moinen matka, mutta varmasti menee vallanmainiosti, on ne varmaan nuoremmatkin pennut matkanneet pitempiäkin matkoja :) Nyt täytyisi vain muistaa pakata kaikki omat sekä koiran tarvikkeet ja yrittää muistaa kaikki. Jos saan tälläisen stressin koiran pakkaamisesta, mitä se sitten on kuin taloudessa on lapsi tai lapsia, hui.

Helmikuu oli niin kiireinen kuukausi, että jäin itse jopa vähän varjoon. Piti mennä, tehdä, touhuta, hankkia, ostaa, mennä sinne ja tänne, jolloin unohdin oman hyvinvointini, siksi muutamat "rauhalliset" päivät olenkin ollut itkuisempi ja kiukkuisempi kuin aikoihin. Lisäksi pienoinen flunssanpoikanen yrittää lannistaa minua kaikilla mahdollisilla tavoilla, ei kiitos!

Ilari auttoi mapittamisessa ♥

Ja katottiin Rauskia ♥

Toivottavasti lukijoilla oli hyvä helmikuu ja mennään kohti parempaa maaliskuuta!